Julkaistu 1.10.2023
Uppotukki 2023 retkikertomus
Lapin Partiolaisten järjestämä vain seikkailijoille suunnattu (jo toista kertaa järjestetty) perinteinen Uppotukki-retki järjestettiin tänä vuonna Lapin Erämiesten (LEM) kämpällä Iso Venejärvellä. Vuoden 2023 teemana oli kalastus, ja puitteet sen toteuttamiseen LEM:n kämpällä olivat parasta A-luokkaa.
Lapin Erämiehet on 1952 perustettu aktiivinen metsästys- ja kalastusseura, jonka kokeneet erämiehet kertoivat ja opettivat seikkailijoille (sekä johtajille) kalastukseen liittyviä taitoja. LEM:n toimintaa voi tutustua heidän kotisivuillaan.
Retki oli kaikin puolin onnistunut ja tarjosi uusia elämyksiä sekä Lapin seikkailijoille että johtajille. Jo pelkkä retken aloitus oli ikimuistoinen, sillä retki alkoi varusteiden pakkaamisella lauttaan (kaatosateessa) ja lauttamatkalla retkipaikkaan. Matkalla ehti hyvin ihailla alhaalla roikkuvia pilviä ja Iso Venejärven erämaisia jylhiä rantoja. Perillä odotti kutsuva hiekkaranta, koko joukko mökkejä sekä erinomaiset eräpuitteet seikkailijoille; oli nuotiopaikkaa, ruokailupaikkaa, kämppää varusteiden kuivaamiseen, hyvää telttailukangasta, tanssilava, sauna, laituri ja ennenkaikkea hyvä kalajärvi erämaan keskellä. Voisi sanoa, että puitteet leirin järjestämiseen olivat parasta mitä Rovaniemen ympäristöstä on tullut vastaan. Oltiin lähes erämaassa, mutta kuitenkin sellaisten fasiliteettiien äärellä, että esimerkiksi ruuanlaitto suurellekin joukolle onnistui vaivatta. Lisäksi oli hyvin tilaa puoliijoukkueteltoille, teltoille ja riiippumatoille. Näiden päälle kämppiä varusteiden kuivatukseen ja yöpymiseen (tarvittaessa).
Perjantai oli leirin aloituspäivä ja teemana oli siirtyä järvelle. Lauttoihin mahtui vajaa kymmenen henkeä, joten pari autokuntaa kerrallaan pakattiin kamat lauttaan ja ajeltiin ikimuistoinen matka LEM kämpälle. Iso Venejärvi on jylhä ja syvä järvi. Kaatosade antoi matkalle oman leimansa, sillä taivasta ei juuri näkynyt vaan näkyvyys rajoittui rantatörmiin jotka kasvoivat vanhaa sekametsää. Kun kaikki olivat saapuneet paikalle ja syöneet, niin oli aika pystyttää leiri; lippu salkoon, teltat pystyyn, varuste- ja kuivatustelineet puihin ja nuotiopaikat jiiriin. Paikalla oli erittäin hyvä edustus Lapin lippukunnista. Heti alkuun annettiin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kaikille osallistujille leirin ryhmääntymisestä; pienistä Lapin lippukunnista oli paikalla 1 tai 2 osallistujaa, ja oli hienoa nähdä miten saumattomasti leiri muodosti oman yhteisön ilman lippukuntarajoja. Voi olla, että lauttamatka auttoi katkaisemaan siteet ”kotiin”, ja oltiin omana yhteisönä LEM:n leirillä solmimassa uudet kaverisuhteet. Perjantaina ehdittiin myös marjastaa mustikat tuleviin aamupaloihin ja muutoinkin tutustua ympäristöön vaikka aika märkää olikin. Ennen iltapuulle vetäytimistä otettiin vielä speden spelit (à la LEM). Telttoihin vetäydyttiin yhdeksän pintaan jotta ehdittiin saada hyvät unet sateen rapinan rauhoittaessa iltaa.
Lauantaina oli vuorossa perhonsidontaa, vesikiikarin tekoa, ongintaa monessa eri paikassa, verkkojen vientiä, kalojen perkkausta, kalan savustusta, saunomista, uintia ja paljon kalan syömistä. Varmaan jotakin jäi mainitsemattakin, mutta siis paljon rentoa kalastusta, kalan käsittelyä ja syömistä. Ilmakin oli hyvä puolipilvinen sää, joten päivä oli kaikin puolin onnistunut. Illalla ehdittiin vielä ottaa iltanuotio esityksenineen ja herkutella päivän antimilla. Päivän aikana tapahtuii niin paljon, että antaa kuvien puhua puolestaan.
Sunnuntaina herättiin ajoissa verkkojen kokemiseen, haettin ahvenet ja harjoiteltiin hauen fileerausta LEM opastuksella. Näiden jälkeen oli aika purkaa leiri, syödä lounas ja aloittaa siirtyminen kotia kohti.
Tiivistettynä voisi sanoa, että 2023 Uppotukissa toimittiin kalastukseen liittyvien perustaitojen äärellä, kaikki pääsivät tekemällä oppimaan ja Lapin erämiehet tarjosivat ensiluokkaista esimerkkiä seikkailijaikäisille (sekä mukana olleille aikuisille). Leiri tarjosi kokonaisuudessaan erittäin leppoisaa kalastukseen liittyvää tekemistä. Oli aivan mahtava nähdä miten verkoilla käymisestä, ahvenen pyynnistä, uistelemisesta ja perhon sidonnasta innostuttiin. Lisäksi saadut kalat perattiin, valmistettiin ja syötiiin, joten oltiin perustaitojen äärellä.
Leiristä riittää varmasti sen viisikymmentä tarinaa ja ainakin allekirjoittaneen osalta leiri oli ikimuistoisin ja onnistunein partioleiri mitä on tullut vastaan juurikin sen vuoksi, että nyt oltiin partion ytimessä; opittiin tekemällä, rakennettiin suhteita uusiin kavereihin, tartuttiin toimeen, ja tekeminen oli sekä mielekästä että luonnonläheistä. Suurkiitokset Lapin piirille, Lapin lippukunnille, osallistujille, kokeneille lippukuntien vetäjille ja ennenkaikkea Lapin erämiehille!
Seikkailijoiden oman Uppotukin historia on lyhyt, mutta se ei jää tähän, sillä jatkoa seuraa 2024! Ohjelmassa on ollut seuraavaa ja 2024 jatkaa samaa kaavaa:
Uppotukki 2024 siis luvassa 9. -11.8.2024 Rovaniemellä! Pistä ajankohta ylös ja seuraa piirin sivuja teeman osalta.